Herkuttelua luomupiirin jaon jälkeen

Me valmistamme paljon erilaisia ruokia wokkipannussa, koska se on helppoa ja nopeaa. Yksi suosikkiaineksistani on paahdettu seesamöljy. Kokeilimme öljyä ihan vaan kokeilun ilosta jokin aika sitten ja nyt on menossa jo kolmas pullo, niin hyvää se on ja sopii monenlaiseen ruuanlaittoon. 

Viimeisimmässä tukkujaossa tilasin Makrobiokselta kokeilunhalusta soijapapunuudeleita. Ne ovat gluteenittomia ja sisältävät paljon proteiinia. Ja nyt tiedän, että ne ovat myös hyvänmakuisia. Tällä kertaa wokkimme on suurelta osin piirin tuotteista tehty, kun viime jaossa sai vielä Mikolan paprikoita ja kesäkurpitsoita. 

WOK (4-5 annosta)

puolikas paprika Mikolalta

1 pieni kesäkurpitsa Mikolalta

1 iso porkkana Suvannolta

1 keltasipuli Kolilta

2 kananmunaa Heikkilältä

paahdettua seesamöljyä Makrobiokselta

oliiviöljyä Tietäväiseltä 

noin 2dl pieniä soijapaloja eli karkeaa soijarouhetta Tietäväiseltä 

mustapapuja (285g/170g purkillinen)

timjamia, oreganoa, meiramia, valkosipulijauhetta, mustapippuria, chilijauhetta

Soijapapunuudeleita Makrobiokselta

Soijapalojen tilalla voi käyttää myös esim. kanaa.
Usein käytämme wokissa myös seesamin-, auringonkukan- ja kurpitsansiemeniä sekä cashewpähkinöitä. Luomupiiristä nekin. 

Valmista soijapalat erillisellä pannulla. Paahda öljytilkassa, mausta ja lisää pannulle vettä. Anna hautua, kunnes vesi on imeytynyt/haihtunut. 

Keitä nuudelit kattilassa. 

Wokkipannussa kuullota sipulit ja lisää muut kasvispalat. Kun kasvikset on vähän pehmenneet, lisää pavut, soija, seesamöljy ja mausteet. Viimeisenä lisätään raa’at kananmunat. Pyörittele, kunnes kananmuna on kypsynyt mukavaksi munakokkeliksi. 

Nauti nuudelien ja tarvittaessa soijakastikkeen kera, mikäli pidät suolaisemmasta ruuasta. 

Kotipuutarhureille

Sain Kolin tilalta pieniä neuvoja jaettavaksi meille kotipuutarhureille. Kolilta alkuvuonna tilatut taimet ovat tuottaneet satoa sekä puutarhanhoitoiloa pitkin kesää monessa puutarhassa. Joka vuosi rohkaistun kokeilemaan uusia kasvituttavuuksia, koska valmiin taimen istuttaminen on paljon mielekkäämpää kuin siementen kanssa säheltäminen. Tietoni puutarhanhoidosta ovat yritys ja erehdys-tasoa, joten pienet vinkit ammattilaiselta ovat enemmän kuin tarpeen.

Olen jo valmiiksi pahoillani käyttämäni termistön epämääräisyydestä johtuen omasta tietämättömyydestäni ja kyvyttömyydestäni oppia mystistä puutarhaterminologiaa. 

Tässä vaiheessa kesää alkaa olla aika varautua kylmiin öihin ja monen kasvin kohdalla satokauden loppumiseen. Jokaisen kotipuutarhurin tulisi leikata tomaattiensa latva pois noin elokuun puolivälissä. Katkaiseminen vähän ylimpien raakileiden yläpuolelta riittää. Sen pitäisi innostaa tomaatti kypsyttämään olemassa olevat hedelmänsä vauhdikkaammin. Tavalliset tomaatit voi myös kerätä raakana ja ne jatkavat kypsymistään lämpimässä huonetilassa, mutta kirsikkatomaatit eivät yhtä hyvin kypsy poimittuina. Ne siis kannattaa jättää mahdollisimman kypsiksi asti varteen kiinni. 

Kurkku ja kesäkurpitsa ovat herkkiä kylmälle, joten mikäli vielä odottaa satoa, pitää herkut suojata kylmiltä öiltä. Lehtikaali sen sijaan ei välitä viileistä lämpötiloista ja siitä saa satoa lumentuloon saakka. Keräkaaleissa on niin minulla kotipihalla kuin Kolin tilallakin ollut paljon kaalikoita tänä vuonna ja sato jää vähäiseksi. Mikäli kaali ei syyskuun aikana osoita mitään valmistumisen merkkejä, on kotipuutarhurin luovuttava kaalinsyöntihaaveistaan. 

Tiesittekö muuten, että kyssäkaali pitäisi kasvattaa tapin nokassa niin, että kaaliosa (jolla lienee jokin hieno nimi kuten kukinto tai hedelmä) on ilmassa? Minä en tiennyt. Juuret tietysti mullassa, mutta kun itse kasvi on ilmassa, se säästyy tuholaisilta. Opin myös, että purjon juurta pitää mullata kesän mittaan, jotta valkoisen, syötävän osuus varresta suurenee. Niksi siihen on pujottaa purjo vessapaperihylsyyn, joka piilottaa juuri sopivan osan vartta valolta. Purjokaan ei ole hallan arka, joten siitäkin satoa saa vielä pitkään. Ensi vuonna haluan kokeilla purjonkasvatusta ja jätän kaalit paremmille puutarhureille. 

Raparperilla herkuttelua

Viime syksynä me Luomupiirin hallituslaiset mietimme keinoja saada piirille lisää rahaa ja sen myötä minä päädyin leipuriksi. Yhtenä kakkuna tarjolla oli raparperikakkua, koska pihassamme kasvaa raparperia reilusti yli oman tarpeen. Raparperi teki uutta kasvustoa pitkälle syksyyn ja pakastinkin jo pullisteli marjojen ja raparperien määrästä.

Kakut tekivät tehtävänsä ja Luomupiirin kassa ei ollut ihan niin pahasti miinuksella viime toimintavuotena (syksy 2015-kevät 2016). Nyt on tullut aika lopettaa kakkuilu – vuosi leipomista on ihan riittävästi. Vihoviimeinen kahvitus on nyt jakopäivänä 1.6. Kampuskappelilla. Sinne voi poiketa kakuille ja kahville vaikkei olisi tilannutkaan, tai edes piirin jäsen.

Sen kunniaksi tässä teille suosituksi tulleen raparperikakun resepti:

POHJA

150 g margariinia

1 dl sokeria

1 kananmuna

3 dl valitsemaasi jauhoa (gluteenittomia vähän vähemmän. Luomupiirin kakussa oli käytetty Kinnusen täysjyväjauhoja, jotka on minusta ihan parhaita kakkujen leivontaan)

1,5 dl mantelijauhetta

1 tl leivinjauhetta

TÄYTE

700 g tuoretta raparperia viipaleina

0,5 dl sokeria

0,5 dl perunajauhoja

0,5 dl vettä

- Vaahdota pehmeä rasva ja sokeri. Lisää kananmuna voimakkaasti vatkaten.

- Lisää jauhot, joihin on sekoitettu leivinjauhe.

- Ota noin 1/4 taikinasta eroon koristelua varten.

- Taputtele loppu taikina vuoan pohjalle ja reunoille muutaman sentin verran.

- Anna pohjan ja erikseen otetun taikinan kovettua jääkaapissa täytteen tekemisen ajan.

- Hauduta raparperia ja sokeria kattilassa koko ajan sekoittaen, kunnes raparperit ovat osittain soseutuneet. Raparpereista irtoaa nestettä, joten nestelisäystä ei tarvita.

- Sekoita perunajauhot ja vesi yhteen. Ota kattila liedeltä ja suurusta voimakkaasti sekoittaen. Seoksesta tulee puuromainen.

- Nosta kattila kylmään vesialtaaseen jäähtymään.

- Kaada täyte pohjan päälle.

- Pyörittele taikinasta koristeita täytteen päälle, vain oma mielikuvitus on rajana niiden muotoilussa.

- Paista 200 asteessa noin 30 min.

- Anna jäähtyä, tarjoile vaniljaisen kastikkeen tai jäätelön kera.

Resepti on otettu Pirkka-lehdestä vuodelta 2013 ja hieman muokattu. Muun muassa sokeria on vähennetty reilusti. En tiedä huomasiko kukaan raparperikakkua syönyt, mutta meidän pihassa kasvava raparperi on jotakin makeaa lajiketta, joten se ei kaivannut seurakseen suurta sokerimäärää.

Nyt pitää keksiä jotain muuta tekemistä noille kaikille pihassa kasvaville raparpereille. Tällaisina hetkinä harmittaa, etten syö lihaa, jotta voisin tehdä chutneytä raparperista lihan seuraksi.

Suklaakeksit

Teki mieleni leipoa jotain uutta ja yksinkertaista. Suklaanhimo houkutteli kokeilemaan uusia suklaakeksireseptejä. Tein testikappaleet kolmesta suklaakeksistä, mutta en sitten osannutkaan valita parasta – niin hyviä kaikista tuli. Reseptiin katsoin mallia fodmap-sivustolta ja muokkasin reseptiä omiin tarpeisiini. 

Nämä keksit sopivat useisiin eri ruokavalioihin, muiden muassa FODMAP-ruokavalioon ja vegaaneille. Tuskin näistä valitusta tulee heiltäkään, jotka eivät mitään ruokavaliota noudata. Ainakin meillä kotona keksit olivat suosittuja. 

*-merkityt tilattavissa Luomupiirin kautta.

Kuvassa keksien taustalla pieniä kookospallosia, 

niiden isompia versioita voi tilata nyt kesäkuun tilauksessa. 

Suklaa-karpalokeksit ja Minttusuklaakeksit

Näissä kekseissä on sama peruspohja. Yhdestä annoksesta tulee 6 keksiä. 

Ainekset: 

1 banaani soseutettuna

3 rkl kookosjauhoa* 

1 rkl valitsemaasi pähkinälevitettä* 

¼ tl leivinjauhetta

hippunen suolaa

4 rkl vettä

(1-3 rkl ruokosokeria tai hunajaa* makeuttajaksi oman maun mukaan, ei pakollinen lisä) 

Sotke kaikki pohjan ainekset keskenään tasaiseksi massaksi. Jaa kahtia saadaksesi erilaisia keksejä tai mausta koko massa yhdellä tavalla. 

Suklaa-karpalokekseihin tarvitset 1rkl kaakaojauhetta ja kuivattuja karpaloita. 

Minttusuklaakekseihin tarvitset karkeaa minttusuklaarouhetta*, 1tl vaniljaa* sekä halutessasi muutaman tipan piparminttuöljyä. 

Paista 180 asteessa noin 15 min. 

Kolmas resepti harhautui vähän kauemmas alkuperäisestä, samoja perusaineita käytin tässäkin: 

Karpalo-suklaakaurakeksit (noin 8 kpl) 

2 banaania soseutettuna

1dl karkeasti rouhittua pähkinää* (käytin hasselpähkinää, muutkin pähkinät käy)

1dl karkeasti rouhittua tummaa suklaata*

2dl kaurahiutaleita* (enemmän, mikäli koostumus ei ole tarpeeksi kiinteä keksien muotoiluun.) 

0,5dl pieneksi pilkottuja kuivattuja karpaloita

1 tl vaniljaa*

hippunen suolaa

Paista 180 asteessa noin 30 min.

Asiaa teestä

Luomupiirin tilauslistalla on usean teevalmistajan tarjontaa meille teenjuojille. Tukuista tilaamme monenlaisia Pukkan ja Yogin teemakuja ja jokaisessa jaossa on mukana kustavilaisen Mokkapuun teet. Tässä kirjoituksessa esittelen tarkemmin Mokkapuun teet sekä tilauksen uuden tuottajan, Numin. Numin jasmiiniteetä on tarjolla Tietäväisen listalla. Luonnollisesti koko teetarjonta on luomua.

Oma teemakuni ei siedä erityisen makeita makuja, nautin keveistä, raikkaista ja jopa kirpeistä mauista. Maustamattomat teet ovat teenjuontini selkäranka ja maustan niitä usein itsekuivatuin yrtein. Vain satunnaisesti imelät teemaut kelpaavat iltapäiväteeksi pahimpaan makeanhimoon. Olen teenjuonnin harrastelija. Teen laadulla, veden lämpötilalla ja haudutusvälineillä on merkitystä teen makuun. Suurempaan hifistelyyn en taivu enkä erota sokkotestissä intialaista mustaa teetä kiinalaisesta mustasta teestä.

Mokkapuu
Mokkapuu on pieni kahvipaahtimo Kustavissa. Heidän kahvinsa ja käsintehdyt suklaat ovat myös tilauslistallamme. Teevalikoima on pieni, mutta hyvälaatuinen. Piirin kautta voi tilata kolmea teetä – Ocean Green, Daisy Days ja Strawberry Dream. Kaikki teet ovat irtoteetä.

Ocean Green on vihreä tee ilman mausteita. Sencha-tee tulee Japanista. Itse en ole vielä tilannut tätä, koska teekaappini edellinen Sencha on vielä kesken, mutta kuulemieni kehujen jälkeen aion kyllä tilata Ocean Greeniä heti, kun olen edellisen juonut pois. Tätä teetä juoneet ovat kehuneet sen olevan miellyttävän makuinen ja pehmeä. 

Daisy Days on vihreää teetä (Sencha) maustettuna sitruunaruoholla ja kehäkukilla. Teen maku mukavan raikas ja se soveltuu mielestäni sekä kuumaksi että kylmäksi juomaksi. Sitruunaruohoa käytetään usein teessä ja vihreän teen kanssa se toisinaan maistuu lähinnä happaman kirpeältä. Tässä siihen on yhdistetty makea kehäkukka, joka tasapainottaa kirpeyttä. Kehäkukkateetä ei suositella raskaana oleville, kaikille muille voin suositella Daisy Days-teen maistamista. 

Strawberry Dream on mustaa teetä Kiinasta. Se on maustettu mansikoilla, mustikoilla ja karhunvatukoilla. Tämä tee sopii makean ystäville sekä meille vähemmän makeasta pitäville, koska makeus syntyy haudutusajasta. Hyvin maustetun teen tunnistaa siitä, että sen makua voi vaihdella haudutusajalla. Huonosti maustetut teet ovat imeliä hajusta lähtien haudutusajasta välittämättä, tai luovuttavat makeutensa kerralla tietyn haudutusajan kuluttua ja sitä ennen ovat täysin mauttomia. Strawberry Dreamia voi hauduttaa 2-3 minuuttia ja saa miedosti maistuvaa marjateetä. Pidentämällä haudutusaikaa 5 minuuttiin tai sen yli saa teestään täydet tehot irti eikä se siltikään ole yltiöimelää, vaan marjaisan makeaa.

Minulla on tapana tehdä jääteetä erilaisista mauista ja sekä Daisy Days että Strawberry Dream soveltuvat jääteeksi hyvin. Daisy Days –teetä olen käyttänyt myös leivonnassa. Muffinssi- tai kakkureseptissä voi korvata ohjeen nesteen vahvaksi haudutetulla teellä (10min haudutus). Tarkoitukseen käy periaatteessa mikä vain tee, mutta suosittelen käyttämään raikkaita teelaatuja ja vihreää teetä, jotta leivonnaisesta ei tule imelä väärällä tavalla. Daisy Days –muffinsseista tulee vaaleita ja lievästi sitruunaisen makuisia, ja ne kannattaa kuorruttaa raikkaalla tuorejuusto/soijapohjainen cream cheese-kuorrutteella, johon voi lisätä hiukan sitruunamehua. Itse vähennän reseptin sokerin määrää kun käytän teetä taikinassa.

Numi
Numi-teet ovat sekä luomua että reilua kauppaa. Numin perusti kaksi sisarusta USA:ssa vuonna 1999 ja nykyään sen alaisuuteen kuuluu myös hyväntekeväisyyssäätiö, joka toimii pääasiassa USA:ssa toimivien voittoa tekemättömien yhdistysten rahoittajana. Numi-teet ovat voittaneet useita palkintoja, esimerkiksi Responsible Packaging Award, 2010 – Food Trade Sustainability Leadership Association (FTSLA). Luomu, reilu kauppa ja hyvä laatu ovat teemerkin kulmakiviä. 

Luomupiirin tilauksessa on uutuutena mukana Numin jasmiinitee (irtoteenä). Se on vihreää teetä maustettuna jasmiinilla ilman mitään ylimääräisiä aromeita tai makuaineita. Kuvauksen perusteella jasmiinin ystäville herkullinen tee, itse en ole vielä maistanut. Numi löytyy tilauksesta Tietäväisen listalta.

Jos sinulla on suosikkiluomuteelaatuja, joita haluaisit luomupiirin tilaukseen, laita kommenttia tämän tekstin alle. Toistaiseksi tilaamme kahdesta tukusta, Tietäväiseltä ja Makrobiokselta, joten teevalikoimamme noudattelee heidän valikoimiaan. Tukkujen sivuilta löytyy tiedot heidän tuotemerkeistään. Mikäli jotakin näiltä tukuilta puuttuvia tuotteita toivotaan paljon, voimme myös pohtia mahdollisuutta lisätä jokin muu luomutukku tilaukseemme tulevaisuudessa.

Lyhyt yhteenveto jäsen- ja tuottajakyselyistä

Piirimme teki sekä jäsenille että tuottajille kyselyn piirin toiminnasta joitakin viikkoja sitten. Piirin kulut ovat kasvaneet suuresti viime aikoina – esimerkiksi osakuntasalin vuokra on noussut 5 eurosta 12 euroon/tunti ja samalla tilaajamäärät ovat vähentyneet, joten joitakin uudistuksia on pakko tehdä toiminnan ylläpitämiseksi. Selvisimme syksyn yli kakkumyynnin tuloilla ja aiempina vuosina kertyneillä säästöillä. Näistä kumpikaan ei ole pidemmän päälle kestävä rahoituskeino. Hallituksessa on pohdittu myös piirin lakkauttamista kokonaan yhtenä vaihtoehtona. Halusimme kuulla jäsenten ja tuottajien mielipiteet ennen päätösten tekemistä. Tässä yhteenvetona kyselyiden tulokset kaikkien nähtäville. Piirin tulevaisuudesta päätetään kevätkokouksessa torstaina 21.4. klo 18.00 Proffan kellarin isossa kabinetissa. Paikalle toivotaan runsaasti jäsenistöä keskustelemaan ja äänestämään aiheesta.

Jäsenkyselyyn vastasi noin 50 jäsentä ja tuottajakyselyyn vastasi kaikki isoimmat tuottajamme. Tukuille kyselyä ei lähetetty. Jäsenkyselyn vastaajat edustivat tasaisesti sekä yliopiston opiskelijoita, henkilökuntaa että yliopistoon kuulumattomia jäseniä. Vastaajista noin 43% tilaa lähes joka kerta ja eniten tilataan kahden sekä neljän hengen talouksissa.

Jäsenkyselyyn vastanneista yli 80% piti piirin tilausjärjestelmää, tiedottamista, aikatauluja ja jakotilaisuutta erinomaisena tai lähes erinomaisena. Yli 90% mielestä tuottajat ja tuotevalikoima sekä piirin toiminta yleisesti oli erinomaista tai lähes erinomaista.  Kaiken kaikkiaan piiri sai hyvät arvosanat kaikissa muissakin kysytyissä kategorioissa paitsi Facebook-sivuista. Yli 70% vastanneista ei osannut sanoa Facebook-sivuista lainkaan mielipidettä, eli Facebookin käytössä piiri voisi aktivoitua. Myöskään tuottajille Facebook-sivut eivät olleet tutut, 83% tuottajista ei osannut sanoa mielipidettä. Tuottajien mielestä piirin toiminta yleisesti sekä jakopäivien toiminta oli erinomaista tai lähes erinomaista (100% vastanneista). Aikataulua piti erinomaisena tai lähes erinomaisena 83% tuottajista.

Syyt olla luomupiirissä

Tärkeimpiä syitä olla luomupiirin jäsen olivat kotimaiset, lähialueen tuotteet (100% vastaajista) ja tuotteiden laadukkuus (98% vastaajista). Tärkeinä pidettiin myös laajaa valikoimaa (77%), edullisia hintoja (75%) sekä vaihtoehtoa kaupalle (77%). Yksi vastaajista kommentoi, että lähituottajien hintojen tulisi olla alhaisempia kuin kaupassa, koska sama hinta ei innosta tilaamaan. Toisessa kommentissa taas korostettiin sitä, että tuottaja saa piirin kautta tuotteestaan isomman summan kuin kaupassa, jolloin jäsen voi maksaa tilauksessaan saman hinnan kuin kaupassa hyvillä mielin. Jäsenistä hiukan vajaa puolet piti erittäin merkittävänä myös yhteisöllisyyttä ja tuottajien tuntemusta. Vain 12% ei pitänyt tuottajien tuntemusta lainkaan merkittävänä ja yhteisöllisyyttä ei arvostanut lainkaan 8% vastaajista. Tuottajista 100% piti suoramyyntiä asiakkaille, myyntiä opiskelijoille sekä toiminnan jatkuvuutta, ennustettavuutta ja helppoutta erittäin merkittävinä syinä kuulua luomupiirin tuottajiin. Taloudellinen kannattavuus oli merkittävä syy 83%:lle tuottajista. Sitoutumista yhteisöön arvosti 67% tuottajista eikä yhdenkään tuottajan mielestä sitoutuminen ollut täysin merkityksetöntä.

Luomupiirin toiminnan jatkumista piti erittäin tärkeänä 71% jäsenistä ja tärkeänä 21%. Merkityksettömänä piirin jatkumista ei pitänyt kukaan. Tuottajista 83% piti piirin jatkumista erittäin tärkeänä, ainoastaan yksi vastaaja (16%) piti piirin toiminnan jatkumista vain jonkin verran tärkeänä.

Taloustilanne

Luomupiirin on pakko järjestellä toimintaansa uudelleen taloudellisen tilanteen takia. Siihen on useita vaihtoehtoja, joista kevätkokouksen on tehtävä valinta ja päätös laitetaan toimeen ensi syksystä lähtien. Jäsenkyselyn mukaan jäsenten mielipiteet vaihtelevat, joten selkeää suuntaviivaa tulevalle kysely ei antanut. Sitä tärkeämpää on olla mukana kevätkokouksessa perustelemassa oma näkemyksensä ja äänestämässä lopputuloksesta.

Toimistosta olisi valmiita luopumaan 25% jäsenistä, tasan saman verran jäseniä vastustaa toimistosta luopumista. Mielipidettään ei osannut kertoa noin 42% vastaajista, joten tässä pieni kertaus, mitä toimistosta luopuminen tarkoittaisi. Toimiston vuokra on 70€ kuukaudessa ja siellä säilytetään sekä tukkutuotteita että jakoon tarvittavia välineitä. Toimistosta luopuminen tarkoittaisi, että piiri vuokraisi yliopistolta joko varaston tai kaapin ja luopuisi tukkutuotteiden irtomyynnistä kokonaan. Se myös tarkoittaisi, että Adukilta ei enää tilattaisi, koska heiltä on tilattava kokonaisia tuote-eriä. Varaston vuokra on lähes saman verran kuin toimiston vuokra, joten käytännössä luomupiiri siis vuokraisi kaapin. Se taas todennäköisesti tarkoittaisi, että kaikki kylmälaatikot eivät enää mahdu säilytettäväksi. Kylmälaatikoita käytetään silloin, kun jako on tilassa, jossa ei ole jääkaappia eikä pakastinta. Kaapissa voisimme säilyttää jakoon tarvittavia välttämättömiä välineitä, kuten kyniä, papereita ym. Joutuisimme luopumaan omasta pakastimesta sekä tulostimesta ja silloin hallituslaisten olisi tulostettava jaossa käytettävät tilauslistat (40-50 sivua/jakokerta) omaan laskuun kotonaan tai yliopistolla. Pakastimesta luopuminen tarkoittaisi, että vaikka jako olisi osakuntatilassa, jossa on jääkaappi, pakastintuotteet säilytettäisiin kylmälaatikoissa. Kevätkokoukseen mennessä tiedämme kaapin vuokrahinnan ja voimme tehdä laskelman, mitä säästöjä toimistosta luopuminen toisi. Ilmaista säilytystilaa hallitus ei ole keksinyt.

Porrastettua tilausmaksua kannattaa noin 35% jäsenistä ja vastustaa noin 25%. Jäsenmaksun korotusta (ehdotuksessa 2/4€) kannattaa noin 62% ja vastustaa noin 21% jäsenistä. Pidennetystä noutoajasta olisi valmis maksamaan (3€) noin 58% vastaajista, noin 23% vastustaa. Jakokertojen pidentämistä myöhempään iltaan ylipäänsä kannattaa myöskin 58% vastaajista. Jakokertojen vähentämistä 10:stä kuuteen vastustaa 53% vastaajista ja kannattaa noin 25%. Jaon siirtämistä parkkipaikalle vastustaa noin 58% ja kannattaa noin 18% jäsenistä. Tuottajista jakokertojen vähentämistä vastustaa 83% ja yksi (16%) ei osannut vastata. Jakokertojen vähennys vaikuttaisi suoraan tuottajien toiminnan kannattavuuteen. Jakotilaisuuden siirtämistä parkkipaikalle vastustaa 83% tuottajista.

Jakoapuvelvollisuus jakaa piiriläisten mielipiteet. Osa olisi valmis tekemään enemmän talkootöitä, osalla tilaaminen on vähäistä, koska ei ole mahdollista päästä päivisin jakoavuksi eikä tukkutuotteiden lajittelu muutamana tiistai-iltana vuodessa myöskään sovi heille. Jäsenistö ei ole valmis piirin ulkopuolisiin talkootöihin, esim. Tylkkärin jakamiseen piirin taloustilanteen kohentamiseksi.

Tulevaisuuden vaihtoehtoja

Monet jäsenkyselyyn vastanneista olisivat innokkaita osallistumaan piirin järjestämälle maksulliselle oheistoiminnalle, kuten kursseille ja retkille. Myös useampi tuottajista haluaisi järjestää kursseja ja tilavierailuja sekä jakaa tietoutta viljelystä ja luomutuotannosta. Piiriltä toivottiin lisäksi enemmän reseptejä ja vinkkejä erilaisten tuotteiden käyttöön. Tähän liittyen hallitus onkin jo aloittanut blogin virkistämisen ja toivomme sinne kirjoituksia myös tuottajilta. Facebook-sivujen käyttämistä olisi hyvä lisätä. Siellä tuottajat voisivat mainostaa uusia tuotteitaan tilausten aikana, jotta jäsenistö saa nopeasti ja helposti tietoa. Facebookin kautta voisi kätevästi myös antaa palautetta suoraan tuottajalle.

Jäsenistöä kiinnostaa mahdollisuus tilata suurempia määriä tuotteita halvemmalla hinnalla. Yli 63% jäsenistä pitää tätä jonkin verran kiinnostavana tai erittäin kiinnostavana vaihtoehtona. Valikoimaan kaivataan lisää teelaatuja ja luonnonkosmetiikkaa.

Kaiken kaikkiaan luomupiirin toimintaa pidetään onnistuneena niin jäsenien kuin tuottajien puolella ja toiminnan halutaan jatkuvan. Hallituksen jakovastaavan näkökulmasta paras ratkaisu olisi pitää toimisto ja järjestää jakotilaisuus toimiston yhteydessä olevassa osakuntatilassa, koska silloin ylimääräistä tavaroiden roudaamista paikasta toiseen on kaikkein vähiten ja meillä on käytössämme sekä pakastin että jääkaappi. Se on kuitenkin myös kaikkein kallein ratkaisu tällä hetkellä eikä piirillä ole siihen varaa, mikäli taloustilannetta ei saada muutettua. Hallitus yrittää panostaa markkinointiin sekä uusien jäsenien hankintaan ja ottaisi mielellään vastaan apua jäseniltä, koska kukaan meistä ei ole markkinointihenkinen eikä liikaa aikaa ole kenelläkään. Me pidämme vapaaehtoistyöstämme hallituksessa, mistä kertoo muun muassa ne lukuisat vuodet, joita hallituksessa viihdytään. Tehdään yhdistyksestämme vielä parempi yhteistyöllä!

Luomupiiri Facebookissa: https://www.facebook.com/luomupiiri/
Luomupiirin nettisivut: www.luomupiiri.fi

Monta tapaa käyttää kurpitsaa

Syksyisin sitä nälkäinen ihminen usein törmää mitä moninaisimpiin kurpitsaresepteihin, joita moni päättää kokeilumielessä toteuttaakin. Allekirjoittaneelle kävi jokseenkin klassisesti ja leppoisan kokeellisen kokkailupohdinnan sijaan laitoin netin haku- ja reseptikoneet raksuttamaan löytääkseni mahdollisimman monta erilaista tapaa käyttää kurpitsaa. Tarkemmin sanoen 14:ää kiloa kurpitsaa.

Luomupiirin listalla ollut tieto houkutteli kurpitsan satunnaiskokkaajaa: kurpitsa, n.1kg. Jakopäivänä totuus kuitenkin valkeni ja haltuuni jäi kurpitsakatraan painavin yksilö, jonka myöhemmin ansioituneesti pilkoin ja jaoin luomupiriin hallituksen jäsenille, työkavereille ja oikeastaan kenelle tahansa kurpitsaa edes etäisesti halajavalle.

Lopuksi pidin kurpitsajuhlat ja vieraat saivat syödäkseen seuraavia ruokia:


Pumpkin Jam –blogista lainattu
Lämmin linssi-kurpistahässäkkä (salaattina 2-3:lle tai lisukkeena neljälle)

1 kilo kurpitsaa (butternut tai vastaava)

2 dl vihreitä linssejä (tai belugalinssejä)

1 pieni punasipuli 

1 tl jauhettua kuminaa 

1 tl jauhettua inkivääriä 

hömpsäys (savu)paprikajauhetta 

suolaa, mustapippuria 

oliiviöljyä 

2 valkosipulinkynttä 

1 rkl Dijon-sinappia 

2 rkl siideriviinietikkaa

kourallinen silputtua lehtipersiljaa 

1-2 palleroa puhvelimozzarellaa

1. Laita uuni lämpenemään 225-asteeseen. Kuori ja pilko kurpitsa. Levitä kurpitsakuutiot leivinpaperilla vuoratulle uunipellille tai laakeaan uunivuokaan. Sekoita kumina, inkivääri, paprikajauhe, suola ja pippuri kulhossa ja ripottele kurpitsakuutioiden päälle ja perään vielä kunnon loraus oliiviöljyä. Sekoita mausteet ja öljy käsin kurpitsaan. Paahda kurpitsakuutioita uunissa n. 20–35 minuuttia, kunnes ovat pehmenneet.

2. Keitä linssejä n. 20 minuuttia suolatussa vedessä. Valuta linssit ja hienonna sillä välin valkosipulinkynnet. Kuumenna pannussa tilkka oliiviöljyä ja anna valkosipulin paistua hetken verran (älä kuitenkaan ruskista). Lisää linssit ja sekoita niin, että ne ovat öljyn peitossa. Hämmennä tasaisesti n. 10 minuutin ajan ja laita sitten levy pois päältä jättäen linssit vielä pannuun.

3. Ota kurpitsa uunista ja anna jäähtyä hetken. Pilko sillä välin punasipuli hienoksi silpuksi ja kippaa kulhon pohjalle. Sekoita mukaan viinietikka ja sinappi. Lisää linssit ja yrttisilppu ja sekoita kunnes kastike on levittynyt tasaisesti. Lisää kurpitsakuutiot, revi päälle mozzarella ja rouhi vielä päälle myllystä mustapippuria

Tein tämän vegaanisena versiona ja mozzarellat jäivät pois, eikä niitä oikeastaan olisi täyteläisen makumaailman sekaan kaivannutkaan. Suosittelen!

Kirveelle töitä! Jättikurpitsa ennen pilkkomista

Mehevä kurpitsaleipä, mukaelma hiivaleipäreseptistä

2,5dl kurpitsasosetta
5dl vettä
50g hiivaa
1 rkl suolaa
1,5dl rypsiöljyä
2 rkl siirappia tai ruokosokerisiirappia
1,5l hiivaleipäjauhoja (tai täysjyvävehnäjauhoja)

pinnalle kurpitsansiemeniä


1. Lisää kädenlämpöiseen veteen murennettu hiiva ja kurpitsasose. Lisää muut ainekset ja alusta pehmeä taikina.

2. Anna taikinan kohota puolisen tuntia. Painele taikina leivinpaperilla vuoratulle uunipellille ja kohota vartin verran.

3. Sivele leivän pinta öljyllä ja ripota päälle kurpitsansiemeniä. Paista kurpitsaleipää 200-asteisessa uunissa noin 35 minuuttia.


Kurpitsarisotto

-tietenkin! En muista, mitä reseptiä tarkalleen käytin, mutta Maku.fistä kaapattu perusresepti on hyvä lähtökohta variaatioille.

2 sipulia
4 kpl valkosipulinkynttä
10 dl kasvislientä
600 g kurpitsaa (kuutioituna)
1 rkl rypsiöljyä
3 dl risottoriisiä
1 dl kuivaa valkoviiniä
50 g voita
100 g parmesaani- tai pecorinojuustoa
1/2 tl mustapippuria


Kuori ja hienonna sipulit ja valkosipulit. Kuumenna kasvisliemi kattilassa.

Kuullota sipulisilppua laakeassa paistokasarissa öljyssä. Lisää kasariin kurpitsakuutiot. Halutessasi voit pilkkoa sienet pienemmiksi. Kuumenna aineksia pannussa koko ajan sekoitellen muutaman minuutin ajan.

Kumoa pannuun riisit ja sekoittele, kunnes riisi alkaa muuttua läpikuultavaksi. Kaada viini pannulle. Kun viini on imeytynyt riisiin, lisää pari desiä kuumaa kasvislientä. Sekoittele. Lisää lientä pikkuhiljaa kerrallaan, kun edellinen nestelisäys on imeytynyt riisiin. Jatka liemen lisäämistä, kunnes riisi on pehmeää, mutta vielä napakkaa pureskeltaessa.

Lisää lopuksi voi ja parmesaanijuusto. Mausta kurpitsarisotto mustapippurilla ja tarvittaessa suolalla. Tarjoile kurpitsarisotto heti.


Jälkiruoaksi oli amerikkalaista, mausteista pumpkin pieta:

pohja:
3 dl vehnäjauhoja
2 rkl vettä
125 g voita

täyte
400 g kurpitsaa karkeasti pilkottuna
2-3 kananmunaa
2 dl (ruoko)sokeria tai pieni tölkki kondensoitua maitoa
1 tl kanelia

1 tl jauhettua inkivääriä
ripaus muskottia
ripaus suolaa
1dl kuohukermaa


Nypi jauhot, sokeri ja voi kulhossa. Painele taikina pyöreään uunivuokaan. Anna tasoittua jääkaapissa noin 30 minuuttia. 

Kuumenna uuni 200-asteiseksi. 

Keitä kurpitsanpalasia vähäsuolaisessa vedessä 5-8 minuuttia. Kaada siivilään ja valuta kaikki vesi pois. Sekoita kurpitsa hienoksi soseeksi ja anna sen jäähtyä hieman. 

Lisää munat yksi kerrallaan. Lisää loput ainekset ja kaada seos vuokaan. Paista uunin alaosassa 40–50 minuuttia. Jäähdytä ennen tarjoilua.


Piirakka teki kauppansa ja on erinomainen talviajan herkku. Lisäsin reseptiin vielä desin verran kondensoitua maitoa, jolloin sokerin määrä jäi pienemmäksi. Hyvin toimi! Piirakan voi tarjoilla myös kermavaahdon ja vaahterasiirapin kera, jos haluaa extramakeutta.

Kirjoittaja on luomupiirin hallituksen jäsen.