keskiviikko 31. toukokuuta 2017

Luomukissanruoka



Pulla 5v. poseeraa 
aina kiltisti kameralle.
Tilasin joulukuun tilauksessa tukusta kokeeksi kissanruokaa. Kissojen ruokkiminen luontoa kunnioittavalla tavalla on vaikeaa. Lähes kaikki kissanruuat sisältävät joko kanaa tai tonnikalaa. Vaikka purkki sanoisi olevansa lammasta, on ruuasta todennäköisesti yli puolet todellisuudessa kanaa ja sitä lammasta on ruuan laadusta riippuen 2-40% lihamäärästä. Eikä kananlihan tuotannosta puhuta purkissa tietenkään sanaakaan. 

Tietääkseni Yarrah on yksi harvoja luomukissanruokamerkkejä ja haluaisin ostaa heiltä enemmänkin ruokaa kissoilleni. Valitettavasti monet heidän ruuistaan ovat viljapohjaisia, mikä ei ole hyväksi kissalle. Luomupiirin kautta on tarjolla kana-kalkkunapaloja 100g pakkauksessa. Tuote on viljaton ja sisältää raakaproteiinia 9,5%. Ei mikään huippuproteiinimäärä, mutta kelvollinen. 

Musti 4v. houkuteltu 
kuvausta varten 
istumaan 
herkkupalan avulla. 
Äärimmäisen virallisen kolmen kissan testiryhmämme mielipiteet tuotteesta vaihtelivat. Pulla ja Musti söivät omat annoksensa hyvällä ruokahalulla, mutta pieni Papu ei ymmärtänyt, miten paloja syödään. Meillä kissat syövät paljon pehmeitä patee-ruokia, koska niitä on helpompi löytää viljattomina ja hyvällä proteiiniluvulla. Papu ei ole vielä ehtinyt ehkä oppia, miten syödään pehmeää pureskeltavaa, kuten erilaisia kaloja. Näköjään myös paloina tuleva perusruoka tuottaa vaikeuksia ja ruoka jäi lähes kokonaan syömättä. Yritystä kyllä oli eli ei se ainakaan pahalta haissut hänen nenäänsä. 

Papu 1v. 
mahdoton kuvattava, 
aina liikkeessä. 
Salakuva nukkuvasta kissasta 
onnistui melkein. 

Olemme päätyneet kompromissiin: ostamme Yarrahia kahdelle kissalle ja kolmannelle tarjoilemme jotain muuta sillä kerralla. Näin edes pieni osa kissojemme arkiruuasta on luomua. 


Otan mielelläni vastaan vinkkejä vaikkapa kommentteina tähän tekstiin tavoista saada kissojen ruokailusta eettisempää ja luomumpaa luopumatta terveellisyydestä. 



tiistai 30. toukokuuta 2017

Pinkki keitto





Kiireisen kokkaajan pelastaa pakastin. Ja juurekset. 
Minulla on tapana tilata Luomupiiristä useita kiloja juureksia kerralla. Vapaapäivän tullessa otan juurekset, syliin tarkoitetun läppäritason, leikkuulaudan, veitsen ja kaksi isoa kulhoa mukaani sohvalle. Kerään tyynyt niskan taakse, otan oikein mukavan asennon ja aloitan lempitv-sarjani katselun. Siinä ohessa pilkkoutuu kilokaupalla juureksia ihan huomaamatta ja toinen kulho täyttyy kuorista. Käsillä puuhastelu on melkein terapeuttista kaiken kiireen keskellä – kerrankin on hyvä syy vain istua ja katsoa telkkaria ilman syyllisyyttä siitä, että miljoona asiaa on tekemättä. 
Huuhtelun jälkeen osa juureksista päätyy raastettavaksi ja osa uuniin, mutta pääosa hellalle höyrytettäväksi tai keitettäväksi. Pakastan keitetyt/höyrytetyt juurekset erikokoisissa rasioissa, jotta kiireisinä päivinä saan nopeasti hyvää ruokaa. Tästä ei enää helpommaksi ruuanvalmistelu voi mennä. 

Tällä viikolla oli jälleen kiireinen arki, joten kaivoimme pakastimesta isomman rasian lanttuja sekä pienet rasiat naurista ja punajuurta. Siitä syntyi söpön pinkkiä keittoa. Suurin osa juureksista on miedonmakuisia, joten niitä voi yhdistellä keittoon hyvin luovasti. Oma valintakeinoni on ottaa pakastimesta kolme rasiaa, jotka ensimmäisenä sattuvat käteeni. 


Höyrytettyä lanttua pakasterasiassa. 

Kasviskeitto Luomupiirin tapaan
Kotimaisia juureksia Kolilta ja Suvannolta – nauris, lanttu, porkkana, peruna, punajuuri, raitajuuri, palsternakka, maa-artisokka, mukulaselleri (pieninä määrinä maustamaan)

TAI/LISÄKSI (Suvannolta) bataattia, kurpitsaa, muita miedonmakuisia pakastettuja kasviksia

1 sipuli, hakkelus paistetaan pannulla tilkassa öljyä ja lisätään keittoon. 

Liemeksi vettä. Vesi kannattaa kiehauttaa vedenkeittimessä, jotta pakasteiden sulaminen kattilassa alkaa heti. Sosekeittoa ei tarvitse suurustaa millään maitotuotteella, samettista keittoa saa lisäämällä vettä juuri sopivasti, ettei tule keiton sijaan lientä tai puuroa. Halutessaan keittoon voi lisätä tuorejuustoa, esim. Koskenlaskijaa, Påmackania (vegaaninen) tms. 

Mausteet:
chili
valkosipulijauhe
mustapippuri
timjami
persilja
meirami 
(suola) 

maanantai 29. toukokuuta 2017

Nyyttikestiherkkuna pannukakkua

Ystäväni piti kämppiksineen juhlat, joihin saattoi viedä nyyttärihengessä syötävää kaikille. Koska kyseisille juhlille oli tulossa paljon itselleni tuntemattomia kämppisten kavereita, halusin tehdä mahdollisimman moneen ruokavalioon soveltuvaa sormin naposteltavaa suolaista, joka olisi myös helppo kuljettaa kotoa juhlapaikalle. 

Pitkän harkinnan jälkeen päädyin pannukakkuun. Se on nopea valmistaa ja mokaamisen mahdollisuus on pieni. Nämä olivat tärkeitä kriteerejä, kun kiireellä töiden jälkeen valmistauduin juhlintaan. Nyyttäreille se sopii myös siksi, että sitä voi napostella sotkematta sormiaan. Tämä resepti on vegaaninen ja gluteeniton. 
Myönnän, että tässä meidän pannukakussamme sattui yksi virhe: puolisoni valmisti taikinan lepäämään sillä aikaa, kun minä vaihdoin vaatteita. Hän käytti erehdyksessä nokkosrouheen sijaan nokkosjauhetta, mikä sai koko taikinan vaihtamaan väriä. Rouhe olisi ollut kauniimpi vaihtoehto, mutta makuun virheellä tuskin oli merkitystä. 


Pannukakku
1 l vettä
noin 5 dl jauhoja (käytin pääasiassa riisi- ja maissijauhoja, tästä tulee hyvää myös täysjyvävehnäjauhoilla, jos ei välitä gluteenittomuudesta.) 
1 dl gluteenittomia kaurahiutaleita (Suvannolta) 
1 tl leivinjauhetta 
1 dl soijajogurttia
1 tl psylliumia 
2 rkl nokkosrouhetta
2 dl puolukoita
vegaanista margariinia

Uuni 200 asteeseen. 
Laita psyllium turpoamaan soijajogurttiin. Psylliumin käyttäminen ei ole pakollista tässä reseptissä. 
Sekoita ainekset keskenään, paitsi puolukat. Lisää jauhoja sen verran, että taikina tuntuu löysältä, muttei vetiseltä. Jätä seisomaan hetkeksi. 
Muotoile leivinpaperille terävät reunat pellin reunojen mukaisesti ja tipauta paperille muutama nokare margariinia. Laita uuniin hetkeksi, kunnes margariini on sulanut ja hitusen ruskistunut. Ruskistumisaste riippuu käyttämästäsi margariinista, osa ei välttämättä ruskistu lainkaan. (voilla saa parhaan ruskettumisen). Itse käytän Sunnuntain vegaanista leivontamargariinia, joka ruskistuu hivenen. 
Sekoita levänneeseen taikinaan puolukat. Ota kuuma pelti uunista ja kaada taikina rasvan päälle. Paista noin 30 minuuttia. 
Anna jäähtyä ja leikkaa pienillä piparkakkumuoteilla suupalan kokoisia naposteltavia. Kumotun pannukakun jäähtymiseen tarvitsee varata noin 10-15 minuuttia. 


sunnuntai 28. toukokuuta 2017

Kevätflunssan hoito

Teehen voi myös lisätä makeampia makuja,
kuten jauhettua
appelsiininkuorta tai kuivattuja omenoita.
Makeutta tuo myös mustaherukanlehdet,
joita kannattaa poimia samalla,
kun kerää marjoja pensaista. 
Nämä oudot kevätsäät ovat olleet rankkoja ainakin minun kurkulleni ja kevätflunssa on roikkunut jo pidempään nurkan takana. Siitä johtui mieleeni jakaa teille yksi hyväksi havaittu keino flunssaisen olon karkotukseen tai ennaltaehkäisyyn. Huomautan kuitenkin, että vaikka itselleni ja monelle muulle nämä yrtit ovat osoittautuneet erittäin hyödyllisiksi, jokainen on kuitenkin yksilö ja reagoi yrtteihin omalla tavallaan. 


Yrtit flunssaan:  
Oregano ja timjami helpottavat flunssaisuutta jo ensi oireista. Sonnentorin luomuoregano ja -timjami tilattavissa Makrobiokselta. Nyt myös saatavilla Kaarlejoen omaa tuotantoa luomuoreganoa ja -timjamia Suvannon listalla. 
Nokkonen auttaa yleiseen hyvinvointiin. Saatavilla luonnosta juuri nyt. 
Inkivääri (raastettu tuoreena suoraan pakastimesta) on tehopakkaus flunssaan. Tilattavissa luomuna Suvannolta. 
Minttu tekee hyvää kurkulle. Tilattavissa Suvannolta, Kaarlejoen tilan omaa luomutuotantoa. 

Haudutetaan 8-10 minuuttia, ei kiehuvassa vedessä. 

Yrttejä ei tarvitse juoda aina vain sellaisenaan yrttiteenä. Hyvää sekin, mutta ainakin itse kaipaan erityisesti aamuteeheni vähän potkua. Sen saa hauduttamalla teenlehtiä yrttien seassa. Vihreän teen kanssa yrttien ruohoinen maku korostuu ja musta tee miedontaa yrttien ominaismakua hieman. 




Kuvassa on oma suosikkini musta Earl Grey -tee. Vinkkini on, että osta pakkaus mustaa Earl Grey-teetä ja seisota sitä kaapissa parasta ennen-päivämäärän yli tiiviissä purkissa valolta suojattuna. Tämän jälkeen tee sopii haudutettavaksi yrttien kanssa yhtä pitkään (8-10 minuuttia) eikä teestä tule kitkerää ylihaudutuksen vuoksi. Tuoreen mustan teen haudutusaika on 2-4 minuuttia, joten sen yhdistäminen yrttiteehen vaatii pientä kikkailua. Hauduta ensin musta tee 100 asteiseen veteen, ota pois ja lisää yrtit 8-10 minuutiksi. Siitä ei minun mielestäni tule yhtä hyvää maultaan, mutta kokeilkaa itse ja löytäkää omat mieltymyksenne. 

lauantai 27. toukokuuta 2017

Puuroa joka lähtöön

Tämä on mainospuhe lempiruokani puolesta. 

Ei taida olla olemassa puuroa, joka ei maistuisi hyvältä. Yksittäisen erän voi pilata väärillä mausteilla, mutta hyvänmakuista puuroa voi valmistaa melkeinpä mistä viljasta vain. Herkutteluun kaikkein parasta on ruispuolukkavispipuuro, jota varten juuri tilasin lisää ruispuurojauhoja Kinnuselta. Luomupiirin valikoimista löytyy sekä ruisjauhoja, ruispuurojauhoja että ruishiutaleita. Kaikista niistä voi valmistaa puuroa, kyse on makuasioista. Parasta vispipuuroa saa minun mielestäni ruispuurojauhoista. 

Tällä kertaa tein kuitenkin rukiin sijaan vispipuuroa mannaryyneistä. Täysjyvämannasuurimot ovat minusta parhaimman makuisia, ”tavalliset” mannasuurimot ovat enemmän höttöä kuin sisältöä. Ero on samankaltainen kuin vehnäjauhoissakin; joskus höttöherkkuja on kiva syödä, mutta enimmäkseen ne aiheuttavat ilmaa vatsaan. Täysjyvämannasuurimoita ei ole helppo löytää kaupoista, siksi tilaan niitä Luomupiiristä itseni lisäksi kauempana asuville vanhemmilleni. Olemme kaikki ihastuneita Kinnusen tuotteiden hyvään laatuun. 



Puuro ei hivele ulkonäöllään, mutta maku on taivaallinen

Kuvassa on erään päivän lounas: ohrapuuroa mannapuolukkavispipuurolla ja jäisillä puolukoilla ja mustikoilla. Ohrapuuron keitin ohrasuurimoista useita päiviä aiemmin leipoessani leipää. Sen keittämiseen menee sen verran kauan, että tein kerralla isomman satsin, kun kerran hommaan ryhdyin. Ohrasuurimoista keitetty puuro on muuten todella hyvää leipätaikinassa. Kokemukseni mukaan se säilyy jääkaapissa tiiviissä rasiassa paremmin kuin hiutalepuurot, joten sitä voi syödä monta päivää valmistamisen jälkeenkin. 

Ei ehkä ole ihan tavanomaista yhdistää kahta puuroa samaan ruokaan, mutta tämä yhdistelmä toimii. Ohrasuurimopuuro antaa tekstuuria, jotain pureskeltavaa hampaille ja mannaryyneistä valmistettu vispipuuro on kuin mehukeittoa. Kylmän ja kuuman liitto ei petä koskaan; kuuma puuro jäisten marjojen kanssa on helppo syötävä monen ikäisille. 


Ohrasuurimopuuro
1,5 dl rikottuja tai kokonaisia ohrasuurimoita
2 dl vettä
1 l vettä
1 tl suolaa

Keitä 2 dl vettä ja lisää ohrasuurimot. Anna veden imeytyä suurimoihin. Lisää 1 litra vettä ja keitä noin 30 minuuttia välillä hämmentäen (rikotut) tai 45 minuuttia välillä hämmentäen (kokonaiset). Jätä keittämisen jälkeen vielä hautumaan miedolle lämmölle noin 15 minuutiksi. Mausta suolalla.


Puolukkamannavispipuuro
 1l vettä
1,5 dl täysjyvämannasuurimoita
sokeria oman maun mukaan (itse laitan noin 2rkl, netin ohjeissa usein 1,5 dl)
3 dl puolukkasurvosta

Keitä vesi, hämmennä mannasuurimot sekaan ja keitä 10 minuuttia. Sokerin voi lisätä jo tässä vaiheessa tai vasta puolukoiden kanssa. Anna jäähtyä.
Soseuta kohmeiset tai tuoreet puolukat. Lisää jäähtyneeseen puuroon puolukkasose sekä sokeri, makeusastetta voi maistella ja lisätä sokeria oman maun mukaan. Vatkaa ilmavan kuohkeaksi.
Tällä tavalla marjoja ei tarvitse keittää, joten ne säilyttävät vitamiininsa paremmin.
Vispipuuro nautitaan kylmänä.